Veronkorotukset ovat kuin laastaria vatsahaavaan

Meltauksen koulu, Syväsenvaaran päiväkoti, Napapiirin koulurakennukset, päiväkoti Ritari, Sairaalakadun terveyskeskus, Ounasmetsän päiväkoti, Oikaraisen koulu, Muurolan paloasema, Meltauksen vanha neuvola, Tapion koulu, Katajarannan päiväkoti.. ja niin edelleen. Lista on pitkä.

Kyse on Rovaniemen mustasta listasta eli niistä rakennuksista, jotka ovat tyhjillään, ovat poistuneet käytöstä ja odottavat purkamista tai sitten etsivät uutta omistajaa. Se on lista, joka aiheutti vuonna 2017 yht. 3 miljoonan euron kustannukset, jotka jaettiin rovaniemeläisten maksettaviksi.

Kiinteistölista on vain yksi esimerkki siitä mikä rovaniemen päätöksenteossa takkuaa, josta aiheutuvat kustannukset haetaan kaupunkilaisten pankkitileiltä. Sen sijaan että tarkasteltaisiin, mitkä toiminnot ja osa-alueet ovat aivan liian kalliita ja tehottomia, uudistettaisiin palveluverkkoa ja luovuttaisiin kaikista turhista, tyhjillään olevista rakennuksista, sen sijaan kaupunki ja osa valtuutetuista näyttäisi olevan valmiimpia pyytämään taas lisää rahaa veronmaksajilta. 

Rovaniemellä tarvitaan nyt rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia eikä pitää itsepintaisesti kiinni totutuista toimintatavoista ja kalliista hallintorakenteista.

Minä haluaisin korvata termin RAKENNEUUDISTUS termillä ASENNEUUDISTUS. Sitä me täällä ennen kaikkea tarvitaan.

Tarvitaan asennemuutosta jo sen ymmärtämisessä, että kyse ei ole vain veroprosentista. Joka ikisen toimenpiteen kohdalla täytyy pystyä pohtimaan, mitä tästä seuraa. Mitä vaikutuksia kullakin päätöksellä on. Veroprosentti vaikuttaa todella moneen asiaan. On äärimmäisen yksinkertaista ajattelua todeta, että kyse on vain muutamista kympeistä tai satasista vuodessa, ja että kun talous on miinuksella, veroja on pakko korottaa.

Oletteko jo unohtaneet, että Rovaniemi on jo nyt yksi kalleimpia kaupunkeja Suomessa. Me maksamme Suomen korkeimpia hintoja vedestä, kiinteistöstä ja pian myös veroina.

Olemmeko unohtaneet senkin, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun veronkorotuksilla haetaan näennäistä, lyhytnäköistä helpotusta kaupungin taloushaasteisiin. Veroja on korotettu 4 kertaa: 2008, 2010, 2013 ja 2014, mutta mitä niiden jälkeen on tehty?

Ei ainakaan ole korjattu niitä ongelmia, jotka aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia kaupunkilaisille vuodesta toiseen. Ja siitä johtuen on aivan itsestään selvää, etteivät alkuperäiset ongelmat ratkea veroja korottamalla, vaan samat raskaat rakenteet rasittavat talouttamme tulevinakin vuosina. Tällä menolla veron korotuksia tullaan tarvitsemaan joka vuosi. Niin, kalliit rakenteet, tai siis asenteet.

Koska Rovaniemellä eletään vahvaa nousukautta ja olemme valmistautumassa jälleen uuteen matkailun supertalveen, veronkorotukset vievät kaupunkiamme täydellisen väärään suuntaan. Maksajiksi joutuvat ennen kaikkea työssäkäyvät palkansaajat ja perheet, kun ilman veronkorotuksia meidän tulisi lisätä ostovoimaa ja vapauttaa varoja kulutukseen. Meidän tulisi tukea niitä ruuhkavuosien keskellä eläviä perheitä sekä kannustaa yrittäjiä sijoittamaan kaupunkiimme. Veroa korottamalla saisimme aikaan päinvastaisen reaktion.

Jos nostaisimme jälleen veroprosenttia, nostaisimme Rovaniemen verottamisen huipulle ja kalliimpien kuntien kärkikastiin. Se on maine jota emme halua.

Minua huolestuttaa tämä leväperäinen suhtautuminen menojen kasvuun: Jos nyt talouskasvussa ja tässä hyvässä tilanteessa suhtautuminen menojen kasvuun on näin löysää ja jos vuodesta toiseen haalitaan vaan lisärahaa veronkorotuksilla kaupunkilaisten pankkitileiltä, mitä me teemme sitten, kun tilanne on heikompi? Mikä sitten lääkkeeksi kun taloustilanne ei ole näin vahva? Mitä jos työllisyyden kasvu taittuu, korot nousevat tai matkailussa tuleekin vaihteeksi hiljaisempi vuosi?

Jos veroa korotetaan ja vaikka Rovaniemen mitä yrittäisi, asukkaat ja työntekijät katoavat ja muuttavat osoitteensa muualle. Olemmeko unohtaneet, että Rovaniemen suurin haaste on väkiluvun merkittävä väheneminen ja nykyisen väestörakenteen ikääntyminen. Veroja lisäämällä emme todellakaan lisää tuloja emmekä houkuttele työkykyisiä maksajia kaupunkiimme. Lopputulos tulee olemaan kaikkea muuta.

Rovaniemi tarvitsee nyt tätä talouskasvua, ei veronkorotuksia. Kaupunkimme kulurakenne on aivan liian suuri ja raskas yksityisten kotitalouksien kantokykyyn nähden.

Kaupungin kuuluisi reagoida yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin. Työnkuvaa, tehtäviä, toimintoja ja palveluja tulisi muokata ja muuttaa vastaamaan kysyntään ja ympäröivään yhteiskuntaan. Jokainen tehtävä, virka ja yksikkö tulisi ottaa tarkempaan tarkasteluun ja läpivalaista, voidaanko toimintoja tehostaa, onko jokaisen työpanos ja osaaminen parhaassa mahdollisessa käytössä, onko jokainen nimike ja tehtävä tarpeellinen. Pystyykö kaupunki tarjoamaan kilpailukykyisellä hinnalla vastaavat palvelut, vai onko kaupungin ylläpitämänä toiminnot kalliimpia kuin yksityisillä markkinoilla?

Jos kaupunki ei pärjää kilpailussa, jotain on pielessä ja se pitää korjata. Ei antamalla lisää rahaa.

Meidän on arvioitava, mitkä toiminnot ovat lakisääteisiä, ja mitkä voidaan hankkia edullisemmin muualta.

Kaupungin taloutta ei pelasta se, että toimialoille ja lautakunnille siirretään säästövelvoitteet ja vastuut. Kaupungin taloutta ei pelasta koululaisten ruuista nipistäminen, kerhojen lopettaminen eikä kielten opetuksesta säätäminen. Ne isot säästöt ja vastaavasti tulot ovat kiinni kiinteistöissä. Ei koululaisissa tai päiväkotilaisissa. Samoin kaikista suurimmat tulot saataisiin aikaan, jos vihdoin käynnistäisimme aktiivisen omistajaohjauksen yhtiöihin nähden.

Asennemuutosta tarvitaan myös konsernitaloudessa: Ensinnäkin jo kuntalain mukaan kunnan taloutta tulee tarkastella konsernitasolla, ei pelkästään kunnan talouden näkökulmasta. Koko konserni huomioiden rovaniemellä menee aivan hyvin. Toinen, ja vielä tärkeämpi asia on sen ymmärtäminen ja asenteen muuttaminen, että meillä ei oikeasti ole minkäänlaista omistajanohjausta;

Aivan ensimmäiseksi meidän tulisi käynnistää konsernijaoston toiminta aivan uudelta pohjalta.

Konsernijaoston tulisi ottaa aktiivinen rooli omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnasta sekä niiden kehittämisestä. Konsernijaosto noudattaa konserniohjetta, jonka päivitys pitää käynnistää välittömästi. Konsernijaoston tulisi valmistella ja tehdä esitykset kaupunginhallitukselle konserniohjeen mukaisissa asioissa, seurata yhtiöiden tavoitteiden toteutumista, jaoston tulisi nimetä yhtiökokousedustajat ja antaa omistajaohjauksen edellyttämät toimintaohjeet edustajille. Muistutan tässä vaiheessa, että kaupungin omistamissa yhtiössä hallituksen jäseniksi nimetyt edustajat edustavat siis omistajaa eli kaupunkia, ei yhtiötä! Konsernijaoston tulisi ohjeistaa tässä asiassa ja antaa toimintaohjeet edustajille.

Nyt olisi paikallaan muistuttaa myös tytäryhtiöitä aktiivisemmasta toiminnasta omistajaansa nähden. Konserniohjeeseen tulisi päivittää ne merkittävimmät asiat, joista yhtiöiden tulisi pyytää omistajalta ennakkokannanotto.

Konsernijaosto antaisi ja ilmoittaisi omistajan ennakkokannan yhtiöille konserniohjeen edellyttämissä asioissa. Kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja ja elinvoimajohtaja valmistelevat asiat konsernijaostolle, joka saa myös riittävästi talousosaamista päätöksenteossa käytettäväksi.

Kun asiat hoidetaan oikein ja toimitaan tehokkaasti ja tuottavasti, kunnan rahat riittävät kyllä kaikkeen tarpeelliseen. Emme voi elää sillä samalla tavalla, miten asiat on tehty viimeiset 30 vuotta.

Veronkorotus on kuin paikkaisi laastarilla vatsahaavaa.