Ryhmäpuhe kotouttamisohjelmasta 18.6.2018

§ 66 Kokoomuksen ryhmäpuhe kotouttamisohjelmasta 18.6.2018

Sanna Luoma, KOK ryhmäpuheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja,

Jotta tänään käytävä keskustelu ja arviointi kotouttamisohjelman sisällöstä olisi tuloksellista ja kehittävää, meillä kaikilla täytyy olla sama käsitys siitä, mistä tänään puhutaan.

Nyt emme käsittele kunnan pakolaiskiintiön määrää, emme maassa laittomasti olevien asemaa tai maahanmuutosta kenties aiheutuvaa turvallisuusuhkaa. Sekin keskustelu on kyettävä käymään, rehellisesti ja avoimesti, ja ilman että mielipiteiden ääripäitä edustavat tahot leimaavat tai syyttävät toisiaan. Näistä aiheista keskustelu on välttämätöntä ja tärkeää. Mutta sen keskustelun paikka ei ole tässä ja nyt. Lyhyesti totean, että ulkomaalainen oleskelee Suomessa joko laillisesti tai laittomasti. Maahanmuuttovirasto (Migri) käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita ja antaa niistä päätökset. Ne, joilla ei ole laillisia edellytyksiä oleskella Suomessa palautetaan poliisin toimesta. Tällaisia ovat muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai rikosten perusteella käännytys- tai karkottamispäätöksen saaneet henkilöt. Vuonna 2016 poliisi poisti maasta yli 6 600 henkilöä. Lapin poliisin neuvottelukunnassa olemme saaneet reaaliaikaista tietoa turvallisuustilanteesta, rikostilastoista ja valmiusajoista, kuin myös terrorismin torjunnasta. Nyt valtuusto arvioi kunnan lakisääteisen velvollisuuden eli laaditun kotouttamisohjelman sisältöä: minkälainen kotouttaminen olisi tehokasta ja tuloksellista Suomessa laillisesti olevalle ja oikeasta syystä Suomeen ulkomailta tulleelle henkilölle.

Mikä on maahanmuuttaja?

Minä toivoisin, että jonain päivänä voisimme luopua termistä “maahanmuuttaja”, sillä se synnyttää aika vahvoja mielikuvia. Maahanmuuttajasta tulee julkisuudessa olleiden keskustelujen pohjalta ensimmäisenä mieleen turvapaikanhakija joka ei edes aio olla osa yhteiskuntaamme. Maahanmuuttaja -termiin liitetyt mielikuvat eivät oikein vastaa niitä useita eri syitä, joiden vuoksi ulkomailta muutetaan Suomeen. Niimpä toivoisin, että jonain päivänä puhuisimme Suomeen muuttavista tai ulkomailla syntyneistä henkilöistä, maahanmuuttajan sijasta.

Tähän liittyen, tässä Rovaniemen kotouttamisohjelmassa mainitaankin, että Suomeen muuttavista suurin osa muuttaa perheen, opiskelun ja töiden vuoksi. Vain noin 20 % on pakolaistaustaisia maahantulijoita. Tämä on syytä muistaa, kun arvioimme tämän kotouttamisohjelman sisältöä.

On hyvä, että ohjelmassa avataan keskeisiä termejä, kuten mitä tarkoittaa maahanmuuttaja, pakolainen ja turvapaikanhakija -ne kun eivät ole yksi ja sama asia. Sen lisäksi olisin kaivannut myös sellaisten termien selittämistä kuin työperäinen maahanmuuttaja ja perheenyhdistämisen kautta Suomeen muuttanut, sillä heihin sovelletaan tätä nyt arvioitavana olevaa ohjelmaa ylivoimaisesti eniten. Työ ja perhesuhteet ovat ovat paljon yleisimpiä maahantulon syitä, kuin mitä pakolaisuus tai turvapaikan hakeminen.

Mikä tällaisen ohjelman tarkoitus oikein on?

Sen tarkoitus on koota eri viranomaiset ja muut toimijat saumattomaksi ketjuksi, jotta Suomeen muuttanut ja täällä laillisesti oleva henkilö, joka haluaisi olla aktiivinen yhteiskuntamme jäsen voisi lopulta ansaita oman toimeentulonsa työtä tekemällä ja tarvitsematta turvautua tukiin. Ohjelman tarkoituksena on olla kokoava yleisohje, miten kunnat ja viranomaiset voivat toimia edesauttaakseen tehokasta ja toimivaa kotouttamista, jotta Suomeen muuttaneet kuin kantaväestöönkin kuuluvat voivat toimia ja elää yhdessä hyvinvoivina ja ennakkoluulottomasti.

Rovaniemen kotouttamisohjelma mukailee pitkälti muiden kaupunkien vastaavaa ohjelmaa. Toki, ilahtuisin kovasti jos me Rovaniemellä ottaisimme rohkean otteen ja laatisimme lappilaisen, itsemme näköisen kotouttamisohjelman. Jäin kaipaamaan konkreettisia ja yksityiskohtaisia toimenpiteitä ja tavoitteita.

Toivoisin, että kotouttamisohjelmassamme huomioitaisiin paremmin yrittäjyys ja miten koulutetut, ammattitaitoiset Suomeen muuttaneet henkilöt voisivat helpommin työllistää itsensä esim. yrittäjinä. Kaupunki voisi osallistua aktiivisemmin toimivien tilojen järjestämiseen ja vaikkapa tarjota yrittäjyyteen liittyvää neuvontaa.

Lisäksi jäin kaipaamaan ohjelmasta yksityiskohtaisempia kotouttamisen seurantatoimenpiteitä ja onnistumisen mittareita. Toivoisin, että tässä ylätason ohjelmassa jo otettaisiin kantaa siihen, kenen vastuulla on puuttua ja millä keinoin mikäli kotouttamisohjelma ei toteudu. Miten sitä seurataan? Mitä tehdään niille, joihin kotouttamisohjelma ei tehoa? Jos maahanmuuttaja ei osoita aktiivisuutta eikä halua kiinnittyä osaksi yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme eikä kotouttamista saada vietyä onnistuneesti loppuun, miten siihen reagoidaan ja kenen vastuulla se on? Kuinka moni esimerkiksi keskeyttää kotouttamiskoulutuksen?

Vaikka vain muutamien kaupunkien kotouttamisohjelmissa se mainitaan, kokisin poliisin tärkeäksi yhteistyöviranomaiseksi, joka olisi syytä edes jollain tapaa huomioida työryhmässä ja lausunnonantajana. Poliisilla voisi olla hyviä huomioita siihen, mitä kotouttamisohjelmassa olisi syytä olla.

Toivoisin, että kotouttamiskoulutuksessa pääpaino olisi lähiopetuksessa digi-, verkko- ja etäopetuksen sijasta. Koulutuksen sisällöstä tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Mutta.. onnistunut ja tuloksellinen kotouttaminen vaatii usean eri toimijan saumatonta, kauaskatseista ja katkeamatonta yhteistyötä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyy kotouttamisohjelman ja merkitsee sen tiedoksi.