Kun koko Rovaniemi maksaa muutamien vaalikampanjaa

Kun koko Rovaniemi maksaa muutamien vaalikampanjaa

Kesäkuun alussa tuli täyteen vuosi Rovaniemen kuntapolitiikassa ja Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuosi on ollut ikimuistoinen ja täynnä uusien ihmisten kohtaamisia, uuden opettelua sekä lukuisia koulutuksia ja kokouksia. Olen äärimmäisen ylpeä valtuustoryhmästämme ja olen todella onnekas saadessani toimia tällaisen ryhmän puheenjohtajana! Kiitos ryhmälleni luottamuksesta! Kiitos myös toisille ryhmäpuheenjohtajille loistavista ja hyvähenkisistä keskusteluista!

Kevättä 2018 ovat värittäneet keskustelut SOTE- ja maakuntauudistuksesta, veroprosentin korotuksesta sekä lähestyvät maakunta- ja eduskuntavaalit, mikä selvästi on aiheuttanut eräissä luottamushenkilöissä jo kampanjointiaktiivisuutta ja pienimuotoista äänten kalastelua. Kampanjavaihteen käynnistäminen näkyy toisten mollaamisena, kovaäänisinä lupauksina ja populistisina sanavalintoina. On ajoittain luvattu jokaiselle soittajalle kaikki mitä tämä on pyytänyt ja samalla käännetty selkä asian kokonaisvaltaiselle tarkastelulle, kriittiselle omien intressien ja yksityisten etujen tunnistamiselle sekä jopa oman ryhmän jäsenille. Lopputuloksena voi olla se, että yksittäiset valtuutetut ajavat mukavilta kuulostavia asioita, jotka edistävät suhteellisen pientä ryhmää, mutta maksumiehiksi joutuu koko kaupunki. Esimerkiksi kouluverkkoasiassa eri vaihtoehtojen välillä on vuositasolla jopa miljoonan euron ero.

En piittaa sellaisesta asioiden hoitamisesta, jossa tavanomaisesti vastustetaan kaikkea, mistään ei saa säästää ja arvostellaan muita ryhmiä tarjoamatta mitään ratkaisuvaihtoehtoja tai parannusideoita. Sellainen toimintatapa edustaa yksinkertaista ajattelua, populismia, kaupunkilaisten aliarvostamista, tapaa mennä sieltä mistä aita on matalin. Se on jo niin nähty.  

Päätöksenteon puolueettomuus ei taida olla kaikille aivan selvää. Olen todella huolestunut siitä, kykenevätkö kaikki valtuutetut ja aivan erityisesti kaikki kaupunginhallituksen jäsenet tekemään päätöksiä ja perustelemaan ne objektiivisesti ja puolueettomasti, ja täysin omista sidonnaisuuksista vapaina? Miten erityisesti kaupunginhallituksen jäsenet kykenevät tekemään meidän kaikkien 62 000 rovaniemeläisen kannalta tasapuolisen ja omista intresseistä riippumattoman päätöksen, esimerkiksi sellaisessa kouluverkkoasiassa, jossa lakkautusuhka kohdistuisi kouluun, jossa oma lapsi parhaillaan käy? Tai jonka naapurissa itse asuu tai jossa on kotipaikka? Tai jonka välittömästä läheisyydestä omistaa kiinteistön? Väitän, että osa kykenee siihen hieman heikosti.

Rovaniemen haastavat talousnäkymät ovat vakavoittaneet muutoin virkeää keskustelua, kun ryhmissä, lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa pohditaan, miten taloushaasteisiin ja budjettivajeeseen reagoidaan. Rovaniemellä matkailu on kasvanut ja tuonut valtavasti tuloja, ja talouskasvu ja työllisyys ovat kasvaneet valtakunnan tasolla enemmän mitä valtionvarainministeriö rohkeni ennustaa. Positiiviset tulokset ovat heijastuneet myös Lappiin. Tuleva maakuntauudistus luo tumman varjon budjettimme ylle, vaikka kukaan ei vielä oikein osaa sanoa, millä eri tavoin SOTE- ja maakuntauudistus Lapin talouteen lopulta vaikuttaa. 

 

Rovaniemen on syytä toteuttaa vielä tiukkaa ja erittäin kurinalaista, harkittua talouspolitiikkaa; kunnan on tuotettava lakisääteiset velvollisuutensa tuloksellisesti ja laadukkaasti, mutta samalla on kyettävä arvioimaan kriittisesti, ovatko kaikki kaupungin toiminnot järjestetty taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Rahaa on niukasti ja se on kohdennettava järkevästi, asioita on kyettävä laittamaan kiireellisyys- ja tarveperusteiseen järjestykseen. Kaikille ei voi tarjota eikä luvata kaikkea!

Veroprosentin suhteen olen ehdoton: niin kauan kun on olemassa järkeviä keinoja karsia turhia menoja, jo ennestään korkeaa veroprosenttiamme ei tule nostaa. Tiesittekö, että Rovaniemen kaupunki maksaa vuosittain useita miljoonia euroja tyhjillään tai vajaakäytöllä olevista rakennuksista? Myös henkilöstön sairauspoissaolot maksavat vuosittain yli 19 miljoonaa euroa kaupungille. Sairastumisille ei voi mitään, mutta väitän, että tuota 19 miljoonan euron määrää voitaisiin pienentää terveillä rakennuksilla ja hyvällä esimiestyöskentelyllä.

Veronkorotus olisi helppo ja yksinkertainen ratkaisu saada lisätuloja (jos jätetään arvioimatta vielä korkeamman veroprosentin aiheuttamat lukuisat haittatekijät), mutta turhien menoerien kartoittaminen ja niiden karsiminen vaatiikin jo ongelmien ratkaisukykyä sekä tasokkaampaa pohdintaa. 

Rovaniemi saa valtavan hyödyn kasvavasta matkailusta ja se näkyy lukuisina uusia työpaikkoina sekä käyttövaroina joita vapautuu kulutukseen. Suurin vetonaulamme, Napapiiri, tarvitsisi jo kipeästi uudistamista ja kehittämistä, jotta matkailijat tulevina vuosinakin kokisivat paikan houkuttelevaksi. Suurin ongelma on ollut alueen liikennejärjestelyt, sillä jalankulkijat poukkoilevat autojen seassa vilkkaasti liikennöidyllä tiellä. Turvallisuusriski on huomattava. Ohjelmapalveluyrittäjät puolestaan tarvitsevat kaavan tuomaa selkeyttä sille, minne sijoitetaan valjakot ja minne moottorikelkat. Myös lisärakentamiselle on tarvetta. Olen hämmästellyt muutamien valtuutettujen kiivasta kaavan vastustamista. Miksi? Kenellä on niin kova tarve hidastaa, jopa estää Napapiirin kaavan etenemistä? Kun valtuusto käsitteli Napapiirin kaava-asiaa, olin aivan äimän käkenä! Kuuntelin haavi auki, kuinka eräs kokenut valtuutettu nimeltä mainiten antoi vastauksen ihmettelyilleni ja vaati koko valtuustoa kunnioittamaan tämän yrittäjän tahtoa vaatien kaavan palauttamista valmisteluun ja muokkaamista tämän yhden yrittäjän vaatimusten mukaiseksi. Uskomatonta.. Muistuttaisin vielä, että valtuutetut eivät missään tilanteessa ole kenenkään asiamiehiä eivätkä aja yhdenkään yksittäisen tahon asiaa tai etua, vaan meidän tulee toimia tasapuolisesti kaikkien kaupunkilaisten parasta ajatellen.  

Lopuksi viittaan vielä toukokuussa kohahduttaneeseen keskusteluun tavarataloketju Kärkkäisen suunnitelmista avata myymälä Rovaniemelle haettuaan kaavamuutosta omistamalleen kiinteistölle Teollisuuskylässä. Osa valtuutetuista ehtikin jo ilmoittaa vastustavansa Kärkkäisen tuloa, joskaan yhtäkään laillista perustetta vastustamiselle en ole vielä kuullut.

Oma kanta on yksiselitteinen ja selvä. Haluan, että ihmisiä kohdellaan ihmisinä ja asioita asioina. Sydäntä on kuunneltava, mutta asiat ratkaistava järjellä ja lakia noudattaen.

Kaavaprosessissa ja kunnallisessa päätöksenteossa päätöksentekijöitä ja viranhaltijoita ohjaa laki. Ihmisiä on kohdeltava tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti: samanlaisilla perusteilla tehtyihin hakemuksiin on annettava samanlaiset ratkaisut. Kaupunkilaiset voivat äänestää jaloillaan ja on jokaisen henkilökohtainen asia, asioiko Kärkkäisellä ja tekeekö yhteistyötä yhtiön kanssa vai ei. sen sijaan vuonna 2014 saatu tuomio ei voi vaikuttaa kunnallisessa päätöksenteossa. Me luottamushenkilöt emme ole tuomareita ja on vain tuomioistuinten tehtävänä arvioida kirjoitusten oikeudellista puolta ja rikosvastuuta. Olisi kestämätöntä, jos ottaisimme kunnallisessa päätöksenteossa lainkäyttö- ja tuomitsemisvaltaa ja alkaisimme tällaisilla perusteilla ratkaista asioita.

Kirjoitukset itsessään tuomitsen jyrkästi, ne ovat pöyristyttäviä enkä ymmärrä, mitä niillä edes tavoitellaan nykyaikaisessa sivistysvaltiossa.

Jopas oli melkoinen vuosi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805222200960172_u0.shtml