Kaipaatko maalaisjärkeä?

Ilmastonmuutos on puhututtanut suomalaisia viime aikoina. Sormella osoittelun sijasta nyt tarvittaisiin vanhaa kunnon maalaisjärkeä keskusteluun. Pari sanaa:

Suomalaisen lihatuotannon tai lihan syömisen lopettaminen ei pelasta ilmastonmuutokselta. On totta, että kasvisten osuutta ruokavaliossa tulisi lisätä sekä kasvisruokavaihtoehtoja voisi olla enemmän, mutta suomalaisesta lihasta luopuminen ei ratkaise ilmastokriisiä. Suomessa tuotettu liha on eettisesti tuotettua, puhdasta ja tiukan lainsäädännön mukaisesti valvottua eläinten hyvinvointi varmistaen. Sen sijaan meidän pitäisi vähentää ulkomaisen lihan tuontia ja panostaa kotimaiseen tuotantoon. Jos suomalaista lihatuotantoa rajoitetaan, sitä tuotaisiin ulkomailta entistä enemmän. Olisi järjetöntä lisätä lihatuotantoa niissä maissa, joissa eläinten hyvinvointi ja eettisyys eivät ole Suomen tasolla. Myös kuljetukset ja sitä myöten päästöt lisääntyisivät. Haluatko sinä syödä eteläamerikkalaista hormonihärkää tai maistuisiko eteläeurooppalainen, antibiooteilla höystetty sisäfile? Minä käytän vain puhdasta kotimaista lihaa, jonka alkuperä on tiedossa ja joka on kasvatettu sekä valmistettu Suomessa. Näin myös vähäiset kulutukseen käytetyt euroni jäävät kotimaahan. 

Ilmastokriisissä jokaisen valtion ja kansalaisen panosta tarvitaan, eikä kukaan voi vähätellä omaa osuuttaan ilmaston lämenemisessä. Suomen tulee näyttää esimerkkiä ja sivistysvaltiona edistää kaikin mahdollisin keinoin ympäristöystävällisyyttä. Mutta ennen kaikkea Suomen tulee vaatia vastaavanlaista toimintaa muilta mailta. Emme koskaan voi yksin suomalaisilla ratkaisuilla ehkäistä ilmastonmuutosta, ellei suurimmat saastuttajamaat päätä toimia toisin. 

Sen sijaan olen ihmetellyt, minkä takia kunnat käyttävät hankinnoissaan niin vähän lähiruokaa ja oman alueen paikallisia tuotteita? Lähiruuan osuutta tulisi kasvattaa esimerkiksi kouluruuissa, jotta koululaiset saisivat kouluruokana omalla alueella tuotettuja luomukasviksia, marjoja, mehuja, paikallista kalaa ja niin edelleen. Koulujen, kuin myös ravintoloiden ruokalistat ovat usein lapsille melko karua luettavaa: teollisesti tuotettua ja prosessoitua massatavaraa, joka ei riitä kasvavalle lapselle terveelliseksi energianlähteeksi. Tuotantoketjuja tulisi lyhentää kaikin keinoin, jolloin ruuan tuottaja voisi saada työpanoksestaan edes kohtuullisen korvauksen.

Se, mihin me suomalaiset voisimme kiinnittää huomiota, on ruuan tuhlaaminen. Meillä Suomessa heitetään 400 miljoonaa kiloa vuodessa syömäkelpoista, puhdasta ruokaa roskiin! On kestämätön ajatus, että meillä on ruoka-apua tarvitsevia ihmisiä, kun samaan aikaan toisaalla ruokaa törsätään ja heitetään roskiin. Monessa yksikössä lämmintä ruokaa jää yli, mutta sitä ei anneta tai edes myydä edullisemmalla hinnalla ulos. Eikö nämä kuluta ympäristöä?

Olen jättänyt lokakuussa 2018 valtuustolle aloitteen ruokajakelukeskuksen perustamisesta, jonne kerättäisiin kaupoista ylijäävä ruoka ja josta ruoka-apua jakavat toimijat voisivat sitä noutaa. Samalla ruokajakelua voisi kehittää enemmän monipuolisen tuen tarjoamiskeskukseksi sekä yhteisölliseksi tapahtumaksi. Keskus voisi palkata tukityöllistettäviä tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. 

Tee sinäkin ilmastoteko äläkä tuhlaa ruokaa.

Sanna Luoma

Maatalousyrittäjäperheestä