Mistä te tiedätte, että kaivoslaki
on huono?
Tarkennan heti alkuun: en
henkilökohtaisesti kannata yhdenkään kaivosluvan tai ympäristöluvan myöntämistä, mikäli kaivoksen
toiminta veisi elintilaa muilta elinkeinoilta (matkailulta tai porotaloudelta)
tai jonka lupahakemuksissa on epäselvyyttä. Lappi tarvitsee kaikkia
elinkeinojaan. Mutta mikäli te vaaditte jonkin lain muuttamista sillä perusteella,
että laki on huono, edellytän edes jonkinlaista lainsoveltamisen sekä
oikeuskäytännön tuntemista.
Kaivoslaki on herättänyt viime
päivinä paljon keskustelua: alkuun monet ryntäsivät etujoukoissa vaatimaan
kaivoslain muuttamista ja ulkomaisten yhtiöiden ryöstöretkien pysäyttämistä. Taustalla
vaikutti uutisointi Dragon Mining Oy:n kommenteista. Tarkoitus on saattanut olla aivan hyvä ja jopa kannatettava: Kaivosyhtiöt eivät saisi viedä
puoli-ilmaiseksi luonnonvarojamme eikä jättää valtiota maksumieheksi. Sen
sijaan äänekkäät kaivoslain muuttamisvaatimukset ovat saaneet minut hymyilemään.
Jos ei tunne lain sisältöä eikä sen soveltamiskäytäntöä, eikä kykene
perustelemaan, mikä pykälä on huonosti muotoiltu, on turha rummuttaa, että
kaivolakia pitää muuttaa. Teillä taitaa nyt mennä lait sekaisin!
Tai sitten muut syyt ajavat
asiantuntemuksen ohi.
Tällä hetkellä voimassa oleva v.
2011 kaivoslaki toi lukuisia muutoksia vanhaan kaivoslakiin verrattuna: ympäristöharkintaa
kaivoslupien myöntämisessä on lisätty, kunnan vaikuttamismahdollisuuksia ja
kuulemismenettelyjä on lisätty, saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana ja
poronhoidon asemaa on vahvistettu. Näin esimerkkinä mainitakseni.
Uutta kaivoslakia ei ole vielä
käytännössä testattu, sillä yhtäkään kaivoslupaa ei ole vielä uuden lain
voimassaolon aikana myönnetty. Mistä te siis tiedätte, että kaivoslaki on
huono? Mikä kohta kaivoslaissa antaa ulkomaalaisille yhtiölle mahdollisuuden
ryöstää luonnonvaramme?
Tällä hetkellä toimiviin
kaivoksiin sovelletaan osittain vanhaa lakia, koska luvat on myönnetty vanhan
lain aikaan.
Pienenä vinkkinä, että pelkällä
kaivoslailla ei tee mitään, vaan siihen rinnalle tarvitaan tehokkaat lupa- ja
valvontaprosessit. Kaivoskeskustelussa näyttää menevän sekaisin uusi ja vanha kaivoslaki
sekä ympäristö- ja vesilain vaatimukset. Ympäristölupa on se, jossa asetetaan
tarkemmat kriteerit toiminnalle ja siihen sovelletaan ympäristösuojelulakia. Ympäristälupa-
ja YVA-menettely ovat kelvollisia työkaluja, kunhan resurssit ovat riittävät. Sekä
ympäristölupa että kaivoslupa on mahdollista myös peruuttaa. Esimerkiksi
Belvedere Mining menetti uuden kaivoslain aikana lupansa, koska ei pystynyt
asettamaan vaadittua vakuutta toiminnalleen.
Lisäksi kannattaa huomioida, että
malminetsintä ja varsinainen kaivostoiminta ovat eri asioita.
Se mitä itse suositan, olisi
huomion kiinnittäminen lupa- ja valvontaviranomaisiin. Lupa-asioiden käsittely sekä
niiden valvonta eivät voi olla vain yhden nimetyn viranomaisen vastuulla, vaan
niihin on varattava riittävästi asiantuntevia resursseja. Valvonnan on oltava
aktiivista ja epäkohtiin on voitava reagoida nopeasti ja tehokkaasti. Lupien
täytyy olla oikeasti muutettavissa, mikäli tilanne ja olosuhteet muuttuvat. Myös
mahdollista konkurssia varten haluaisin pohtia tarkemmin, missä järjestyksessä
katetaan velkojien saatavia ja ympäristönsuojelukuluja.
Kaikki sai alkunsa ulkomaisen
kaivosyhtiön Dragon Miningin kommentista, jossa he kertoivat ehtivänsä
tyhjentää kaivoksen ennen suomalaisten lupaviranomaisten toimenpiteitä. On sama
asia, mikäli 18-vuotta täyttänyt, autokouluun menevä nuori rehvastelisi sillä,
miten helposti Suomessa saa ajokortin jonka jälkeen voi kaahailla maanteillä
miten lystää ilman että poliisit ehtivät tehdä mitään. Vaikka joku nuori näin
toimisikin, onko perusteltua vaatia kaikkien ajo-oikeuksien lakkauttamista sekä
ajokorttilain välitöntä muuttamista? Auttaisiko kenties joku muu toimenpide?
