Älykkyyttä ei voi ostaa, virkamiehen voi. Kuntapolitiikan lyhyt oppimäärä osa 1

Tässäpä Teille havaintojani ja kokemuksiani viimeiseltä 3 kuukaudelta:
KUNTAPOLITIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ


Uusien valtuutettujen kausi on alkanut ja ensimmäinen valtuuston kokous pidettiin 12.6.2017. Sen jälkeen lautakunnat ja muut toimielimet ovat alkaneet toimimaan jo täydellä teholla, valtuutetuille on järjestetty runsaasti monipuolista koulutusta, valtuustoryhmien välinen yhteistyö on starttaillut käyntiin ja ryhmien sisällä jokaiselle on löytynyt se oma paikka. Niin, miellyttipä se paikka tai sitten ei. Mutta jokaisella on nyt oma paikka kunnallisessa päätöksenteossa.


Mitä on jäänyt mieleen?


Valtuutettuna opittua:


On helpompaa puhua pitkään, jaaritella ja toistaa itseään, kuin sanoa asiat lyhyesti ja ytimekkäästi.


Silloin kun ihmisellä loppuu oma älyllinen kapasiteetti ja jos tällaisen henkilön tilannetaju, sanavalmius ja maalaisjärki ovat puutteellisia, hän huomaa jäävänsä muiden varjoon ja alkaa sen jälkeen arvostelemaan ja mollaamaan toisia henkilökohtaisella tasolla.


Tilannetajua, sosiaalisia taitoja, maalaisjärkeä ja arkielämän älykkyyttä ei voi ostaa.


Mieleeni on kieltämättä tullut myös muutama mummuvainaani vanha viisaus ja sanalasku: Tyhjät ämpärit kalisevat eniten. Se eniten älähtää johon keppi kalahtaa.  Valo vetää puoleensa kärpäsiä ja koiperhosia. Velka on veli ottaessa, mutta veljenpoika maksettaessa.


Senkin olen huomannut, että asioilla on  äärimmäisen harvoin vain yksi puoli, useimmiten niitä on vähintään kaksi. Vain seepra on mustavalkoinen!Tässä tulee neuvo: Ennen kuin jääräpäisesti pidät kiinni omasta mielipiteestä, kannattaa antaa mahdollisuus muidenkin perusteluille ja näkemyksille. Vasta kun olet kuullut asian kaikki puolet, voit päätyä parhaaseen johtopäätökseen. Saattaa nimittäin olla, että et ehkä ole kaikkien asioiden asiantuntija ja voi olla, että et ole huomannut ajatella asiaa kaikilta tarvittavilta kanteilta.
Kannattaa kuunnella toistenkin perustelut, sen jälkeen voit päättä, annatko niille arvoa päätöksenteossa.


Olen vilpittömän iloinen ihmisten kannustuksesta ja ystävällisestä vastaanotosta!!
Mutta arvatkaa mitä tapahtui kesäkuussa keskellä kirkasta päivää keskellä Rovaniemen kaupunkia? Minulle entuudestaan tuntematon henkilö (jonka kyllä heti jo hänen avauspuheenvuoron jälkeen osasin yhdistää oikeaan nimeen) tuli huutamaan minulle että "Sinä tuolla lehtien palstoilla huutelet minun asioitani!! Lopeta se."
Hän viittasi Lapin kansan juttuun, jossa aivan oikein kirjoitettiin minun sanomanani näin:
_____________________

–En olisi uskonut, mitä päätöksenteossa tapahtuu, tuore Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Sanna Luoma (kok.) päivittelee lueskeltuaan kaupungin luottamuselinten pöytäkirjoja.


–Ei voi kuin ihmetellä motiiveja. Kun on vähän kysellyt, niin yllättävän pienet piirit ovat saattaneet vaikuttaa taustalla. Monesti on ollut kyse ihan yksittäisen yrityksen tai henkilön edusta. Tähän pitää kyllä saada muutos." (Lapin Kansa 3.6.2017)

______________________


Puhuin suoraan ja allekirjoitan väitteeni edelleen.
Palatakseni tähän huutavaan uhittelijaan, kysyin häneltä että "Mitä sinä sitten olet tehnyt, jos tunnistit itsesi kyseisestä jutusta? "
Siihen en saanut vastausta, huutaminen ja uhittelu jatkui ja kiivastui entisestään, ja päättyi lausahdukseen "Minä haastan sinut oikeuteen!" ja että "Sinulla tyttö on paljon opittavaa!"


Keskustelu, joksi nyt kutsun tätä röyhkeää ja moraalitonta pelotteluyritystä, päättyi juuri siihen lausahdukseen jolla on niin kovin helppoa pelotella toisia. "Haastan sinut oikeuteen". Silläkö tämä henkilö saa tahtonsa läpi? Tämähän on mielenkiintoista! Yritin jatkaa keskustelua ja tiedustella, onko kyse kenties rikosasiasta, sillä satun tuntemaan rikoslain erinomaisen hyvin! Vai onko henkilö ajatellut siviilikannetta minua vastaan, ja onko kyseessä suoritus-, velvoittamis vai vahvistuskanne? Voinko auttaa kanteen laatimisessa, haastehakemuksia kun on tullut sekä kirjoiteltua että tuomioistuimessa ratkaistua.
Arvaatte varmaan, että henkilö, jonka toimintapa näyttää olevan pelottelu, ei jäänyt osallistumaan asialliseen ja faktoihinperustuvaan keskusteluun vaan siirtyi mulkoilemaan kauemmaksi.
Ja tämä huudahdus "Sinulla on tyttö opittavaa!". En saanut vastausta siihen, olisiko tämä henkilö ollut halukas minua opettamaan? Ja missä?  Ikävä kyllä en ole hänen opeistaan kiinnostunut. Mutta siitä ilahduin, että 35 -vuotias äitihenkilö vaikuttaa  jonkun silmissä tytöltä! Valvotut yöt ja arjen pyörittäminen eivät siis näy vielä naamassa? Kiva juttu!


Arvatkaa mitä ajattelin tehdä seuraavaksi? Ajattelin kirjoittaa lehteen juttua vaikkapa ratkaisematta jääneistä vanhoista rikoksista, kuten Kyllikki Saaren tai Bodomin murhista. Jos vaikka kertoisin, että pidän tämänkaltaisia, viattomiin nuoriin väkivaltaa kohdistaneita henkirikollisia ja karkuteille liuenneita, vastuuta väisteleviä tekijöitä täysin raukkamaisina pelkureina. Ajatelkaapa.. Tästä loukkaantuneet henkilöt voisivat sen jälkeen suoraan ilmoittautua minulle! Otan kyllä vastaan tästä mielensäpahoittaneiden ja tällaisesta arvostelusta loukkaantuneiden henkilöiden huudot ja haukut mielelläni!
Yhteystietoni löytyvät netistä.


Ajatelkaapa nyt.. olinko kenties oikeassa? En vain osannut aavistaa että omasta mielestään sopivat kohdehenkilöt ilmoittautuisivat omatoimisesti minulle! :) Tietääkö poliisi että tälläkin tavalla voi saada henkilöitä kiinni??
Niin. Älykkyyttä ei voi ostaa.
Virkamiehen voi.


Valtuutettujen porukassa on sopivasti vankkaakin kokemusta omaavia sekä aivan uusia kaupunkilaisia, joilla ei ole minkäänlaista poliittista taustaa. Hyvä niin! Ulkopuolelta tulevat näkevät asiat usein eri tavalla kuin tottuneet ja kaavoihin kangistuneet. Ehkä välillä törmään lausahdukseen "Näin me olemme ennenkin tehneet" ja "kokemuksesta voin kertoa että tämä tehdään aina näin..". No minä voin kertoa, etten juurikaan välitä siitä, miten ennen on tehty! Haluan, että politiikassa pitkäänkin mukana olleet antaisivat tilaa uusille näkemyksille ja toimintatavoille sekä tarkastelisivat kriittisesti omia ennakkoluuloja ja suhtautumistapojaan. Haluan, että teemme jatkossa yhdessä omanlaiset toimintatavat emmekä toistaisi vanhoja kaavoja.
Mutta arvatkaa mitä... kyllä tämä uusi valtuusto tekee jonkinlaista kuntapolitiikan historiaa! Yhteistyötä tehdään yli puoluerajojen, asioista neuvotellaan ja suurimmalla osalla on aito kiinnostus toimia oikeudenmukaisuuden puolesta.


Tarkastuslautakunta on osoittautunut huippumielenkiintoiseksi ja tällaiselle juristinaivoille sopivaksi paikaksi! Hienoa ja tarkkaa työtä oikeiden asioiden vaalimiseksi ja epäkohtien korjaamiseksi. Olen kiitollinen saadessani olla TarKL:n jäsen!


Toimin koulutuslautakunnassa varapuheenjohtajana ja siellä meillä on vähintäänkin koulurakennuksen kokoiset haasteet edessä. Ehkä kaikkein suurin haaste on saada viranhaltijoiden luottamus. Olette varmasti lukeneet Oikaraisen koulun lakkautuspäätöksen vaiheista? Koulutuslautakunta on ilmoittanut uutisoinnissaan järjestävänsä 30.8.2017 kuulemistilaisuuden Oikaraisen koululla kaikille asiaan osallisille. Vielä tänäkään päivänä, 18.8.2017, minä en lautakunnan varapuheenjohtajana ole saanut ilmoitusta kuulemistilaisuudesta.
No onneksi osaan lukea ja jokainen voi seurata myös itse lehtien uutisointia, joten aion mennä paikalle ja olla kuulemassa asianosaisten  mielipiteitä, näkemyksiä ja ehdotuksia! Asiaa enempää avaamatta ja arvostelematta tämänkaltainen toimintatapa ja lautakunnan jäseniin kohdistuva välinpitämättömyys ei välttämättä näyttäydy kaupunkilaisille pelkästään päätöksiä lukemalla.
Luulin, että tämänkaltainen toimintatapa olisi jäänyt kekkosen valtakaudelle.


No niin, kuluneet kolme kuukautta ovat olleet vähintäänkin mielenkiintoisia ja opettavaisia.
Lopuksi haluan sanoa, että olen aidosti ylpeä Kokoomuksen valtuustoryhmästämme. Olemme nähneet että mitä yhteen hiileen puhaltamalla voikaan saada aikaan! Olemme kuunnelleet päätettävinä oleviin asioihin liittyviä ihmisiä ja kuunnelleet asioista tietäviä. Olemme huomanneet, että asioista selvää ottamalla ja toisia kuuntelemalla voidaan saada paras lopputulos aikaan.
Hyvä Rovaniemi.